Jouluyöhön lunta sataa
Hiljalleen.
Jouluyönä aika mataa
Verkalleen.
Ajatukset kiertää rataa
Yksinäisyydestä yksinäisyyteen.
Katson ulos - painan nenää
Ikkunaan.
Mitään en kaipaa en nyt enää,
Ootan vaan...
Sielu hieman tekee tenää;
Ruumis joutaisi jo vaikka kuolemaan.
Syvä tylsyys jouluaaton
Täyttää pään.
Jatkoks oman ruumisaaton
Menen itkemään.
- hengenviljelijä maaton!
Ei hän kuulu mihinkään.