Se oli kirkas ja kuulaampi päivä,
Se vois olla vaikka toukokuu.
Luonto jo versoisi uutta
Ja saattoväki pukeutuu.
Ois jotenkin muuten kuin mustiin
Ei sen tarviis olla niin synkkää.
Tulis ystävät kumpuni luokse
Ja syötäs ja muistettais hyvää.

Ja pappi vois kertoa vitsin,
Joka jotenkin kuvastais mua.
Ehkä sä pitäisit puheen,
Jossa kerrot miten rakastin sua.
Joku laulais, et kyynelten lomaan
Jengi puhkeais nauramaan,
Kun Make muistelis Nuorgamin matkaa
Ne kaikki tahtois sua lohduttaa.

Ja lähimmät ystäväjoukko
Vois vielä myöhempään istua.
Hemilou Edu Kettusen musaa
Iltaan kuulaaseen kantautua.
Ja elämän täytyisi jatkuu,
Vaikka viipyiliskin ikävä.
Ajan myötä sä tapaisit jonkun,
Joka vois olla melkein kuin mä.