Miljoona askelta, melua
Katselet katua, ja mä sinua
Sinun poskellas kuinka leikkii, tuulessa eksynyt suortuva
Lautasliinojen reunalla muruja, ilmassa naurua
Ja silmien hehkussa vuosien, kipeän keveätä painoa
Lehdissä kohta jo puut, ja niin kuin uuta jos suis
Ensin elämä on oppimista, sitten se oppimista on pois

Ollut ei meistä, toistemme pelastajaksi
Vain tämän hetken, samaa ihmettä katselemaan
En lähtöäs estä, enkä mennyttä saa paremmaksi
Kattojen yllä, taivas on kirkas ja uus

Ja kun sä käännät, katseesi kohti
On yhä niinkuin minussa
Aukeais yhtä aikaa, satakunta ovea
Mä en suunnitella voinut, osannut en toivoa
Kärsimäämme rakkautta, kyyneleistä lohtua
Hiekkaa lienee jäljellä jyvänen, ainakin muutama
Ja jossakin, vielä on auki, satakunta ovea

Ollut ei meistä, toistemme pelastajaksi
Vain tämän hetken, samaa ihmettä katselemaan
En lähtöäs estä, enkä mennyttä saa paremmaksi
Kattojen yllä, taivas on kirkas ja uus

Ollut ei meistä, toistemme pelastajaksi
Vain tämän hetken, samaa ihmettä katselemaan
En lähtöäs estä, enkä mennyttä saa paremmaksi
Kattojen yllä, taivas on kirkas ja uus